Offersøykammen, Lofootit, Norja

Vinkki! Blogin kaikki Lappi-jutut löydät täältä, ja Lofoottien matkamme kohokohdat täältä.

Onko teilläkin sama tunne, että syksyiset päivät vaan marssivat ohi kaiken kiireen ohessa? Kesän jäljiltä on vaikka kuinka paljon kuvia ja reissuja takataskussa, mutta koskaan ei tunnu olevan sitä hetkeä että ehtisin tänne blogiin asti niitä lisäämään.

Aloitetaan kuitenkin Lofoottien retken purkaminen helpoimmasta päästä: Offersøykammenin reissu on harvinaisen suoraviivainen ja helposti saavutettava. Reitin lähtöpiste on aivan E10-tien kupeessa, Vestvågøyan saaren länsikärjessä, juuri ennen Nappstraumenin tunnelia. Parkkipaikka löytyy Offersøyveienin varrelta E10-tien ja rannan välistä. Reittikuvaus löytyy myös mm. 68north.com -sivuilta.

Ja sitten kiivetään. Alkumatkassa polku on lohkareista ja vähän pusikkoista, mutta puutkin loppuvat pian. Nousu on kutakuinkin yhtä jyrkkää koko parin kilometrin matkan huipulle asti. Jo palan matkaa noustuamme ymmärsimme kuitenkin, miksi maisemia kannattaa kivuta katsomaan yläkulmasta: korallihiekan ja meren turkoosin näkee kunnolla vasta sieltä.

Lasten kanssa kiivetessä kannattaa pitää taukoja, ja varmistaa, että taskun pohjalta löytyy jotain herkkua. Valmistaudu myös kantamaan kaikkien muidenkin ylimääräiset vaatteet. Ylös noustessa – varsinkin jos aurinko sattuu paistamaan niinkuin meille teki – tulee kuuma. Lofooteilla säätilat kuitenkin vaihtelevat minuuteissa, eli ihan köykäisissäkään varusteissa ei retkelle kannata lähteä. Reppu, johon voit ripustella takin jos toisenkin, on siis hyvä olemassa.

Ja pysähdellä kannattaa toki maisemienkin takia. Välillä voi vähän vilkaista taakseen; miten pieniltä ne talot, joiden luona parkkipaikka on, jo ovatkaan! Miten hienosti liikkuvat pilven varjot viereisellä vuorenrinteellä! Tai sitten voi pysähtyä rapsuttelemaan muiden päiväkävelyllä olevien koiria. Offersøykammen tuntui olevan paikallistenkin suosiossa. Leknesläiset pyrähtävät tänne lenkille, jos aikaa on tehdä vain ’lyhyt ja helppo’ pikkukävely. Jos meidänkin lähimaastot olisivat tällaisia, olisin varmaan vähän paremmassa kunnossa kuin nyt olen. Tasamaan tallaajalle tässäkin oli jo ihan tarpeeksi haastetta.

Ja sitten, huihui, ollaankin jo huipulla. Kurkkaa reunan yli jos uskallat. Yritin hillitä vaistomaista tarvettani tarrata lapsiini jatkuvasti kiinni. Offersøykammenin toinen puoli onkin melkein suoraa jyrkännettä. Ja huipullahan tuulee, joten takit tulivat tässä kohtaa tarpeeseen. Sadepilvetkin vaeltelivat ihan lähellä, meidän kohdalle ei kuitenkaan sattunut kuin muutama pisara.

Ja sitten samaa reittiä takaisin autolle. Voimia kannattaa aina jättää myös paluumatkaan, sillä myös jyrkkään alamäkeen meno vaatii keskittymistä ja vartalonhallintaa, ja tuntuu monesti vaikeammalta kuin ylöspäin kipuaminen.

Ensimmäinen kokonainen päivämme Lofooteilla alkoi siis varsin makeasti. Illalla haimme ruokakuntaamme vielä vahvistusta Hurtigruten-laivalta Stamsundista.

The end of the summer and first days of autumn have marched by with us all being so very busy with this and that; all the pictures from the summer have had to wait. I’ll start with a straightforward (some say easy, I say it was still quite a hike) walk up the Offersøykammen. Finding the place was easy enough though, as the parking place on Offersøyveien is very close to the E10, and the path starts just on the other side of the main road. This is a popular walk with great views, and you can find route descriptions on many Lofoten blogs and sites, see for example 68north.com. Our first full day in the Lofoten ended with more family joining us, we picked them up from Hurtigruten in Stamsund.

Advertisement